Vapaan kilpailun paradoksi

Kotikutoiset porvarimme ovat kovia huutamaan vapaan kilpailun puolesta. Samaan aikaan he kuitenkin ovat toimillaan tappaneet niitä tekijöitä, jotka mahollistavat kannattavan tuotannon kotimaassamme.

Eipä tarvitse kotoisesessa Suomessa mennä juuri kotioveaan pidemmälle, kun asian todellisen laidan voi todeta. Pienessä maalaiskunnassa asian näkee kyläkaupan kuolemalla ja Salen tai Alepan tulolla korvaavaksi liikkeeksi ja jo maaseututaajamissa on moottoritien laidassa Prisma.

Suurilla sisäänostomäärillä tehdään mahdolliseksi se, että nämä ketjut voivat myydä ulos tavaraa usein halvemmalla hinnalla, mitä pieni kauppias maksaa sen sisäänostosta. Myös tukkukauppa on liian keskittynyttä.

Nyt puhutaan rautateiden yksityistämisestä. Vielä itse kaupallista alaa opiskeltuani ymmärsin että tuotannon tekijöitä ovat raaka-aine, energia, työvoima ja toimivat kulkuyhteydet. Näin ne ovat vieläkin, mikäli tuotanto olisi todellisia hyödykkeitä, kuten ruokaa, vaatteita, saippuaa ja käyttöesineitä joita me oikeasti tarvitsemme.

Kuitenkin 1990 -luvulta asti OY Suomi AB:n tuotantohyödykkeet ovat olleet osakepaperit ja niiden pörssikurssit. Huonekalut ja vaatteet alkoivat jo silloin ensin tulemaan Virosta ja myöhemmin, mutta varsin nopeaan Kiinasta.

Näitä tavaroita sitten ostavat työttömyysetuuksillaan ihmiset, jotka ennen niitä valmistivat. Vaikka kansantaloudellemme olisi järkevää tuottaa ne itse, vaikka maksaisimme niistä enemmän. Kiinatuonti on myös mahdollistanut sen, että esim pesukoneen korjaaminen ei ole kannattavaa, vaan relevikainen pesukone menee kierrätykseen ja tuodaan toinen pesukone, jonka kuljetukseen on tarvitty 100 litraa öljyä, ennenkun se on tehtaalta perillä. Siinä sivussa on tapettu kodinkoneiden korjaajien ammatti. Olisi enemmän kun siunaus mikäli laittaisimme kiinatuonnille kunnon 2000 % suojatullit. Siinä vaiheessa nyt tyhjillä olevat tehdshallit löytäisivät uutta käyttöä. Tietenkin ne tavarat maksaisivat enemmän, mutta kaikilla olisi työtä ja rahaa kuluttaa.

Nyt jälleen kerran meillä on puheena rautateiden yksityistäminen. Miksi meidän tarvitsee luoda toistaiseksi toimivimman järjestelmän päälle järjestelmä, joka ei tule toimimaan. Rautateiden yksityistäminen tarkoittaa myös systeemiä, jossa operaattorit haluavat ajaa kannattavimmat reitit syrjäkylien jäädessä taka-alalle.

Parantaako se kaluston laatua? Tuskin. Käynti Englannissa riittää todentamaan asian. Toki sielläkin on Pendolinoja, mutta ne ovat Virgin yhtiön käytössä reitillä joka varmasti kannattaa Lontoo - Glasgow. Lipun hinta onkin sitä luokkaa, että esim BMI, Easyjet tai Ryanair on hinnaltaan monesti edullisempi liityntäkuljetuksineen.

Rautateiden romuttaminen aikana, jolloin vielä lentämiseen tarvitaan öljyä on idiotismia ja todellinen vapaa kilpailu on kaukana. Ennemmin valtion ylläpitämä monopoli, kun yksityisen monopoli.

Suomalainen suuri pääoma ei halua oikeaa vapaata kilpailua. Se vain tahtoo pääomat itselleen. Tavalliselle sukankuluttajalle se tarkoittaa olojen kurjistumista, koska rahaa on oikeasti kierrossa paljon vähemmän ja sekin vähäinen keskittyy yhä harvempien taskuun. Porvarien kuuluttama vapaa kilpailu on vain valhe, sen oikea nimi on rahan kahminta.