Vihreys on politiikan muotisana, jolla käydään seuraavat vaalit tai ainakin näin kuvitellaan käytänän. Puolue toisensa jälkeen ilmoittaa olevansa juuri se oikea vihreä ja heidän viheraatteensa on juuri sitä oikeanlaista vihreyttä, jota äänestäjät tarvitsevat päättäjiltä luomaan heidän vihreää tulevaisuutta. Kokoomuksen puistopuolueella vihreällä liikkeellä onkin kiire löytämään väri kuvaamaan kateutta kun heidän vihreytensä on alkanut näyttämään kovin harmaalta.
Teen nyt vesivärileikin näillä uusilla vihreillä puoleilla ja tarkastelen asiaa tältä pohjalta.
Kokoomus tekee paluun siniselle laguunille tai välimerelle. Ajatus tältä pohjalta on houkutteleva, mutta kokoomuksen ideologia ei ole minun juttuni.
Vihreät pysyvät kateudesta vihreänä ja koittavat löytää ehkä sateenkaaren tai jotain tuomaan omaan nyt harmahtavaan vihreyteen.
Ajattelen nyt kauhulla työväenliikettä SDP:ta ja Vasemmistoliittoa. Tuloksena on ruskea väri. Tämä kuvaa sitä tiheää tavaraa jota minulla on tapana saada roppakaupalla niskaani. Vasemmisto tosin on luonut hiukan vauhtiraitoja uuteen logoon luodakseen uutta imagoa itselleen.
RKP:lle ja kristillisille en keksi omaa vihreää.
Tämän ylenpalttisen viherpiperryksen rinnalla on perussuomalaisten joukko jolla on oma retoriikkansa ja oma selkeä linja, joka on meille kaikille selvää. Valitettavasti uskon heidän myös voittavan seuraavat vaalit, koska he ovat pysyneet värissään Se on tosiasia.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti