Maailmanpalon aattona

Uutisia seuratessani en voi välttyä ajatukselta, että kolmas maailmansota odottaa ovellamme. Kuten kahta aikaisempaa maailmanlaajuista konfliktia povanneille, niin varmaan minullekin löytyy arvostelijoita, joiden mielestä olen hullu kun sanon näin. Kuitenkin ne sodat ovat syttyneet ja lopullinen tekijä on ollut pieni suhteessa siihen kaikkeen hulluuteen mitä on kriisin edetessä aseelliseksi konfliktiksi.

Mielestäni elementtejä uuden suursodan syttymiselle on olemassa. Eurooppaa kohteleva talouskriisi on poikkeuksellisen kova ja sen lisäksi on olemassa useita etnisiä jännitteitä, jotka vain odottavat puhkeamista.

Belgia. Euroopan Unionin sydämessä hallituskriisi seuraa toinen toistaan. Kysymys on pitkälti kieliriidasta. Nyt näyttää siltä, että Belgian valtio on kykenemätön luomaan toimivaa hallitusta. Tämä on paha ennusmerkki ja saattaa pahimillaan merkitä Belgian valtion katoamista kartalta. Koska maan kieliä ovat Ranska ja Flaami, joka taas on Hollantilaista perää tulee kahden suuren EU-maan intressit auttaa omaa kieliryhmää.

Ranska. Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy on jo muutamaan otteeseen ilmoittanut mahdollisuutta, jossa Ranska irtautuisi Eurosta. Tämä on jo ensi askel selkeälle pohjoinen - etelä rintamalinjalle, jossa Ranskan rooli olisi olla Etelän rintaman veturina. Sarkozy on kirjaimellisesti lyönyt nyrkkiä pöytään painostaessaan muita Euroopan johtajia Kreikalle myönnettävistä kaiken kaikkiaan 110 Miljardin Euron tuista. Tätä alun perin Espanjalaisen El Pais lehden julkaisemaa uutista on myöhemmin väitetty palturiksi. Ranskan valtionvarainministeri on täsin tyrmännyt uutisoinnin. Lisäksi ranskalla on myös jo nyt tässä vaiheessa selkeitä kansallisia intressejä suojatessaan omia kotimarkkinoita. Sarkozy on ilmoittanut Ranskan perustavan 175 Miljardin Euron suuruisen rahaston, jonka tarkoituksena on suojata strategisten yritysten kotimaista omistusta. Mitä tämä strateginen tarkoittaneen niin siitä voi jokainen vetää omat johtopäätökset. Itse ymmärrän sen sellaiseksi, jossa teräksellä ja konepajateollisuudella on merkittävä asema ja joka voidaan tarvittaessa kääntää nopeaan aseiden valmistukseen. Koska Sarkozyn otteet ovat jo valmiiksi räväköitä ja suhteellisen agressiivisia, niin tuskin Ranskakaan aivan tumput suorana seiso mikäli Belgian hajoaminen valtiona on edessä. Se on täysin mahdollinen vaihtoehto tässä maailman tilassa. Itse uskon myös, että El Pais -lehden kirjoitus ei olekaan täysin huuhaata.

Saksa. Heidän liittokanslerinsa Angela Merkel on kovan paikan edessä. Saksan rooli koko euroalueen veturina on raskas. Häntä painostavat sekä kotimarkkinoiden haasteet kovine työttömyyksineen sekä myös eteläisen rintamalinjan Ranska, Espanja, Italia aiheuttamat paineet. Mikäli Saksan kyky ylläpitää tätä kaikkea loppuu tai Saksassa tapahtuu merkittävä vallanvaihdos ja nousee esille vanhat asetelmat, jossa Ranska painostaa Saksaa ja halutaan vähän hyvitystä on jo ajatuksena enemmän kun huolestuttava. Hollannin lähteminen Saksan rintamaan ja Belgian tilanne saa jo aiheita sotilaallisen konfliktin vaihtoehdolle.

Iso-Britannia. Lontoossa tätä kehitystä seurataan varmasti ilmeisen huolestuneena. Britanniaa ei suojele myöskään NATO-jäsenyys, sillä kaikki nämä kriisiä koskevat maat ovat NATO-maita. Mikäli vaihtoehto Belgian hajoamisesta, Ranskan eroamisesta Eurosta ja Saksan poliittisen linjan muutoksesta kaikki tapahtuvat olemme kaikki enemmän kun pulassa. Mahdollista on sekin, että ensinmäiset laukaukset näiden maiden välillä tapahtuu jossain muussa konfliktialueella, esim Afganistanissa joissa näiden kaikkien tarkoituksena oli turvata rauhaa.

Yhdysvallat. Näen Amerikan Yhdysvaltojen olevan kyvytön puuttumaan näin laajaan kriisiin. Lisäksi sillä on merkittäviä vaikeuksia jo omassa sisäpolitiikassaan. Yhdysvalloissa myydään tällä hetkellä aseita enemmän kun koskaan sen historian aikana. Tämä yhdistettynä talouskriisin ja maata repiviin sisäisiin etnisiin jännitteisiin kuten latino - angloamerikkalainen asetelma voi luoda ensin sisällissodan ja kaksi amerikkalaisperäistä rintamaa. Latinopohjainen asettuu eteläiseen rintamaan ja Angloamerikkalainen aines pohjoiseen rintamaan. Jäljellä on vielä afroamerikkalinen väestö, jonka roolia konfliktissa on vaikea arvioida. Tulee kuitenkin muistaa, että Yhdysvalloissa on olemassa myös musta tietoisuus, joka käytännössä tarkoittaa koulutettua ja omilla toimeentulevaa mustaa väestönosaa, joka tuntee inhoa valkoista ylivaltaa kohtaan. Vaikka orjuus onkin päättynyt jo aikoja sitten niin henkisen orjuuden kahleita vielä hakataan irti.

Mitä meidän käy? Tätä on mahdoton tässä spekuloida, joskin todennäköisin vaihtoehto on myös Suomen joutuminen sotaan, vaikka tätä emme haluamme. Pohjoisen rintaman jäsenyys yhdessä Saksan kanssa on todennäköisin vaihtoehto.

Venäjä. Venäjä on siitä onnellisessa asemassa, että se on toistaiseksi pysynyt tästä kaikesta ulkona. Lisäksi sillä on voimakas armeija sekä riittävät resurssit tulla toimeen omillaan. Maan mittavat luonnonvarat pitävät tästä huolen. Kuitenkin Euroopan ollessa ympärillä kriisissä niin varmasti myös Kremlissä tehtäneen omia päätöksia maan kansalaisten suojelemiseksi.

Tätä blogia kirjoittaessani toivoin sisimässäni, että tämä kaikki oli vain spekulaatiota potentiaalisilla uhilla. Kuitenkin koska riskit ovat todellisia ja historia on näyttänyt sen toteen niin näen aiheelliseksi myös mainita siitä. Toivottavasti myös seuraavana Eurooppa-päivänä maassa vallitsee rauha ja ihmisillä olisi enemmän töitä. Toivottavasti talouskriisi kääntyykin hikipisaroiksi työn ääressä eikä rintamalla. Vain hullu tahtoo sotaa. Sellaisia on välillä tullut esiin. Toistaiseksi kukaan päättäjistä ei ole sellainen. Aika on kuitenkin jälleen otollinen sellaisen ilmestymiselle.