Ihmiskunnalla on tapana käsittää itseään ja aikakausia mahdollisimman fiksuin sivistyssanoin. Kuitenkin kyseessä on eräästä apinalajista, joista jotkut osaavat ilmaista itseään verbaalisesti ja tallettamaan opittua tietoa jälkipolville. Tämä on mahdollistanut lajin riemuvoiton.
Tälle luomakunnan kruunuksi itse itseään kutsuvaksi ja jopa omasta mielestään jumalan kuvaksi luoduksi olennoksi kaikessa itseriittoisuudessaan ja omahyväysyydessään rypevä apinalaji on monella tapaa poikkeuksellinen. Se on kautta aikojen koittanut taistella luontoa vastaan kaikkien muiden luomakunnan olentojen eläessä luonnon armoilla.
Huolestuttavaksi asian tekee sen, että tämä apina näyttää lopulta pääsevän tavoitteeseensa ja siitä on kaikki pulassa. Ilmasto uhkaa muuttua kasvi- ja eläinlajeja katoaa ja kuolee sukupuuttoon ennätystahtia.
Tämä itseään nerona pitävä laji on osannut myös käsitellä esi-isiään ja heidän aikakausia erilaisin sivistyssanoin. Kivikaudesta mentiin loistavasti pronssikaudelle. Pronssikauden ihmiselle kertoi joku viisaampi taas,että uuden ajan rikkailla oli sata kiloa rautaa varastossa. Suunnatonta rikkautta jota ei aikailaiset edes kullalla voineet ostaa.
Ihmisaspinoista turhamaisin on nykyisen muovikauden ihminen Homo Plasticus. Se eroaa edeltäjistään monin tavoin. Muovia ei varastoida, vaan pikemminkin levitetään ympäristöön. Se tuhoaa kaiken tieltään ja loputa myös itsensä. Homo Plasticusta ei ole ollut kun vasta kaksi-kolme sukupolvea, mutta sen jäljiltä on muoviroskan määrä jolle ei vedä mikään vertoja. Myös Homo Plasticus käsittelee itsenään, lakejaan muovin kautta. Sen käärii ruokansa muoviin joka oli sen esi-isille vastenmielistä. Nykyisellä homo plasticuksella on lakeja, jotka määrittelevät millaiseen muoviastiaaan sen tulee ruokansa laittavan. Homo Plasticus on oppinut juomaan muovisesta mukista, syömään muovilautasella muovihaarukalla. Yleensä ateriaa peitää muovikelmu. Se laittaa lopulta kaikki muoviseen jätesäkkiin, joka on muovisessa roska-astiassa. Myös ruoka tuodaan kotiin muovikassiassa. Homo plasticus ei oikein tunne esinettä jossa ei olisi muovia, kerran tämä luuli näin käsitellesään puista esinettä. Tämä oli kuitenkin lakattu lakalla, jossa muovipohjaisia polymeerejä, koska muovi kiiltää.
Homo Plasticuksen aika jää lyhyäksi. Tulevaisuudessa tätä aikakautta kutsutaan muovikaudeksi. Viimeinen Homo Plasticus haudataan muovissa. Sitä ennen valtaosa planeetastamme on verhoiltu muovilla, sillä Homo Plasticus on varsin tehokas eläin levittäessään muovia.
perjantai 26. marraskuuta 2010
tiistai 23. marraskuuta 2010
Muuttakaa maalle
Ihminen on tyhmä olento. Sen pitää aina tunkea sinne, missä on paljon muitakin samanlaisia ja seurauksena ovat lähiöt ja sen ongelmat. Suomalaiseen rotuun kuuluva homo sapiens lajin edustaja on saanut päähänsä että niiden kuuluu kaikkien asua Euroopan koillislaidalla sijaitsevan valtion eteläosiin.
Seurauksena tästä on se, että asumisen hinta on noussut pilviin osin kasvaneen kysynnän ja taas osin kasvaneen ahneuden takia. Asumisen tiivistymisen myötä myös tyhmyys näyttää tiivistyneen. Osoituksena tästä on mm. suosiota saaneen Big Brother TV peli ja sen yleisöä välkymmät kisailijat. Nämä tulevaisuuden toivot, nuoret kisailijat edustavat älyn riemuvoittoa, joka saa takavuosien kansankynttilät pyörimään haudassaan. Katkaravun ollessa valaan bakteeri ja yllätys lehmiä voi syödäkin ja niistä saadaan maitoa. Arvoituksesi edelleen on jäänyt että miten siitä lehmästä enää saadaan maitoa jos sitä syödään
Urbaanien ihmisten vieraantuessa elämästä ja toisarvoisten pinnallisten arvojen domintointiin on olemassa vaihtoehto, maalle muutto. Tästä ei voi seurata kun hyvää. Pienen ylihintaisen koirankopin asemasta onkin vaihtoehtona ihan oikea talo perunamaalla ja tontti, jossa on hengittämisen asemasta tilaa kävellä ilman, että kellään on nokan koputtamista asiaan. Myös laman edelleen syventyessä ja talouskriisin eskaloituessa jopa maailmanpaloksi alkaa moni kaivata perunamaata, mutta liian myöhään. Kyllä maalla on ihanaa. Ruokaa omasta maasta sen sijaan, että sitä ostettaisiin marketista tai käytäisiin hakemasta ylipäiväisenä ruoka-avusta, kukin sosiaaliluokkansa mukaan.
Makukin on ihan omaa maata. Kunnon luomua tai itsekasvatettua syönyt karsastaa muoviin käärittyä natriumglutamaatilla ja monella muulla E-koodilla merkityllä kemikaalilla kyllästettyä ruokaa, joka ei ole enää ruokaa vaan polttoainetta, jota ruoaksi kutsuttua. Nykymarkettien ruoka sisältää niin paljon kemikaaleja, että kohta savukkeen polttaminenkin on terveysteko aterian nauttimsen asemasta.
Näitä alehintaisia koteja on kehittyiksi maakunniksi nimitetyissä paikoissa kun sieniä sateella. Tarjolla on elämä sille kuka sen haluaa ottaa vastaan. Miksi siis emme muuttaisi maalle?
Seurauksena tästä on se, että asumisen hinta on noussut pilviin osin kasvaneen kysynnän ja taas osin kasvaneen ahneuden takia. Asumisen tiivistymisen myötä myös tyhmyys näyttää tiivistyneen. Osoituksena tästä on mm. suosiota saaneen Big Brother TV peli ja sen yleisöä välkymmät kisailijat. Nämä tulevaisuuden toivot, nuoret kisailijat edustavat älyn riemuvoittoa, joka saa takavuosien kansankynttilät pyörimään haudassaan. Katkaravun ollessa valaan bakteeri ja yllätys lehmiä voi syödäkin ja niistä saadaan maitoa. Arvoituksesi edelleen on jäänyt että miten siitä lehmästä enää saadaan maitoa jos sitä syödään
Urbaanien ihmisten vieraantuessa elämästä ja toisarvoisten pinnallisten arvojen domintointiin on olemassa vaihtoehto, maalle muutto. Tästä ei voi seurata kun hyvää. Pienen ylihintaisen koirankopin asemasta onkin vaihtoehtona ihan oikea talo perunamaalla ja tontti, jossa on hengittämisen asemasta tilaa kävellä ilman, että kellään on nokan koputtamista asiaan. Myös laman edelleen syventyessä ja talouskriisin eskaloituessa jopa maailmanpaloksi alkaa moni kaivata perunamaata, mutta liian myöhään. Kyllä maalla on ihanaa. Ruokaa omasta maasta sen sijaan, että sitä ostettaisiin marketista tai käytäisiin hakemasta ylipäiväisenä ruoka-avusta, kukin sosiaaliluokkansa mukaan.
Makukin on ihan omaa maata. Kunnon luomua tai itsekasvatettua syönyt karsastaa muoviin käärittyä natriumglutamaatilla ja monella muulla E-koodilla merkityllä kemikaalilla kyllästettyä ruokaa, joka ei ole enää ruokaa vaan polttoainetta, jota ruoaksi kutsuttua. Nykymarkettien ruoka sisältää niin paljon kemikaaleja, että kohta savukkeen polttaminenkin on terveysteko aterian nauttimsen asemasta.
Näitä alehintaisia koteja on kehittyiksi maakunniksi nimitetyissä paikoissa kun sieniä sateella. Tarjolla on elämä sille kuka sen haluaa ottaa vastaan. Miksi siis emme muuttaisi maalle?
tiistai 16. marraskuuta 2010
Ennen pää lyötiin Karjalan mäntyyn
Vaalien alla oleva aika on ollut poliittisella kentällä varsin tylsää. Matti Vanhanen jatkaa edelleen samaa linjaa keppien kanssa tai ilman päämisterikautensa jälkeen. Tämä on saanut allekirjoittaneen suorastaan masentumaan herkullisten aiheiden puuttuessa.
Nyt kuitenkin Euron ollessa romahtamisen partaalla on aika herättää mitä oikeastaan sadassa vuodessa onkaan tapahtunut. Ei juurikaan mitään. Kokoomus nykyisellään ajaa sitä, mitä heidän isoisoisänsä sata vuotta sitten, nimittäin Suomen saattamista Saksan vasallivaltioksi yhdessä Euron tukemisen ja valuuttaunionin ylläpidon muodossa. Tätä perää oli myös kansallinen markkamme.
Viro luopuu kansallisesta valuutastaan ensi vuoden alussa ja tavis virolainen näkee euron lähinnä eurohintojen muodossa.
Tavallista suomalaista taas hyödyttäisi vanhan markan takaisinottaminen, sen devalvointi tasolle, jossa tuotanto pyörii, jossa kansallinen tuotanto on jälleen kannattavaa, jossa vienti vetää.
Puheet pohjoisesta valuuttaunionista ovat historiallinen liike ja osoitus, että kokoomus ei ole luopunut historiallisesta unelmastaan, Suomen saattamisesta Saksan vasallivaltioksi. Yhteinen DemFinMarkka, jota Euro käytännössä jo omalla tavallaan on, Kreikalla,Irlannilla, Espanjalla ja nyt myös Ranskalla ne alkavat loppumaan. Tästä tilanteesta ei voi seurata hyvää ja jo aiemmin povaamani maailmanpalo on jälleen askeleen verran edempänä. Me olemme syvemmällä talouskaaoksessa kun 1930-luvulla, lisäksi useat maat ovat sotimassa Afganistanissa. Tämä on omiaan ruokkimaan tilannetta, jonka seurauksena konfliktin laajeneminen maailmanlaajuiseksi on todennäköinen vaihtoehto.
Tältä ei myös Suomi voi välttyä, koska maamme on käytännössä NATO myönteinen ja Suomi on monella tapaa syvällä suossa. Rahojamme on hukattu miljardeja Kreikkaan ja moneen muuhun rahastoon, joiden arvo on haihtunut savuna ilmaan. Tämän lisäksi monen EU-maan kansalaiset jo protestoivat avoimesti eläkeiän nostoa, etuuksien leikkauksia ja palkkojen alennuksia. Lisäksi muiden maiden rahastojen tukeminen tilanteessa, jossa omien kansalaisten elintason ylläpito on haasteellisempaa on myös omiaan ruokkimaan kansojen välistä eripuraa. Talouskriisi saa vielä aikaan sen, että EU tulee pahasti epäonnistumaan sen keskeisessä tehtävässään, sodan pitämistä poissa Euroopasta.
Vanhan sanonnan mukaan luojaa pyydettiin varjelemaan, ettei suomen herra löisi päätään Karjalan mäntyyn enää. Tätä varjelua olisi tarvittu vielä enemmän heidän lyödessään päätään Brysselin pylväisiin. Euro on kuollut ja olisi aika ottaa vanha markka takaisin.
Nyt kuitenkin Euron ollessa romahtamisen partaalla on aika herättää mitä oikeastaan sadassa vuodessa onkaan tapahtunut. Ei juurikaan mitään. Kokoomus nykyisellään ajaa sitä, mitä heidän isoisoisänsä sata vuotta sitten, nimittäin Suomen saattamista Saksan vasallivaltioksi yhdessä Euron tukemisen ja valuuttaunionin ylläpidon muodossa. Tätä perää oli myös kansallinen markkamme.
Viro luopuu kansallisesta valuutastaan ensi vuoden alussa ja tavis virolainen näkee euron lähinnä eurohintojen muodossa.
Tavallista suomalaista taas hyödyttäisi vanhan markan takaisinottaminen, sen devalvointi tasolle, jossa tuotanto pyörii, jossa kansallinen tuotanto on jälleen kannattavaa, jossa vienti vetää.
Puheet pohjoisesta valuuttaunionista ovat historiallinen liike ja osoitus, että kokoomus ei ole luopunut historiallisesta unelmastaan, Suomen saattamisesta Saksan vasallivaltioksi. Yhteinen DemFinMarkka, jota Euro käytännössä jo omalla tavallaan on, Kreikalla,Irlannilla, Espanjalla ja nyt myös Ranskalla ne alkavat loppumaan. Tästä tilanteesta ei voi seurata hyvää ja jo aiemmin povaamani maailmanpalo on jälleen askeleen verran edempänä. Me olemme syvemmällä talouskaaoksessa kun 1930-luvulla, lisäksi useat maat ovat sotimassa Afganistanissa. Tämä on omiaan ruokkimaan tilannetta, jonka seurauksena konfliktin laajeneminen maailmanlaajuiseksi on todennäköinen vaihtoehto.
Tältä ei myös Suomi voi välttyä, koska maamme on käytännössä NATO myönteinen ja Suomi on monella tapaa syvällä suossa. Rahojamme on hukattu miljardeja Kreikkaan ja moneen muuhun rahastoon, joiden arvo on haihtunut savuna ilmaan. Tämän lisäksi monen EU-maan kansalaiset jo protestoivat avoimesti eläkeiän nostoa, etuuksien leikkauksia ja palkkojen alennuksia. Lisäksi muiden maiden rahastojen tukeminen tilanteessa, jossa omien kansalaisten elintason ylläpito on haasteellisempaa on myös omiaan ruokkimaan kansojen välistä eripuraa. Talouskriisi saa vielä aikaan sen, että EU tulee pahasti epäonnistumaan sen keskeisessä tehtävässään, sodan pitämistä poissa Euroopasta.
Vanhan sanonnan mukaan luojaa pyydettiin varjelemaan, ettei suomen herra löisi päätään Karjalan mäntyyn enää. Tätä varjelua olisi tarvittu vielä enemmän heidän lyödessään päätään Brysselin pylväisiin. Euro on kuollut ja olisi aika ottaa vanha markka takaisin.
Tilaa:
Kommentit (Atom)