Kun duuni ei kannata

Viimeaikaiset lehtien otsikot kertovat karua arkea nykysuomen tilasta "Elämiseen jää vain 200 euroa kuukaudessa". Samaan aikaan voimme myös lukea joidenkin menestystarinaa tässä kultaisessa lamassa, jonka on taannut irtisanomiset ja palkanalennukset.

Pahoinvointisuomessa toimeetulotuen asiakkaita paheksutaan, heitä alistetaan joukolla erinäisiä toimia, joita ovat mm. itse otettu kopio työkkärin kortista, listoilla haetuista työpaikoista ym. turhilla aktivoimistoimilla. Todellisuudessa lapsikin ymmärtää että ainoa oikea lääke köyhyteen olisi työ, josta saa riittävästi palkkaa. Näin ei kuitenkaan haluta toimia. Työstä ollaan kovaa vauhtia tekemässä toisille saavuttamatonta ja taas toisille helvettiä, josta ei saa palkaksi väsymyksen lisäksi toimeentulon, joka ei elätä kunnolla.

Suomen eliitillä päänuppi toimii, mutta valitettavasti kansalla ei. Suomen eliitti kaikessa hiljaisuudessaan sallii ääriryhmien nousun ja heidän toimet köyhien provoisoimisessa. Heillä on helppo nakki, koska työtön potkii mamua eikä herraa jota pitäisi potkia. Mamun potkimisesta ei saa rahaa, mutta saa viattoman uhrin omalle katkeruudelleen.

Enää ei ole pitkä aika kun koko Euroopassa Suomen lisäksi alkaa tapahtumaan ja paljon. Äärioikeisto nostaa päätään ja se saa köyhien massat liikkeelle. Paljon viatonta verta valutetaan. Työt teetetään halvemmassa Puolassa ja Romaniassa ja näiden maiden kansalaisilla on jo huono maine Saksassa ja Britanniassa. Brittien laulu puolalaisia kohtaan on sama, mitä suomalaisella vakiorasisitilla mamua kohtaan "ne vievät työt". Surullista tässä on se, että Brittien laulu on totta ja suomalaisten laulu ei.

Euroopan Unioni tulee epäonnistumaan tehtävissään, koska itälaajentuminen on avannut pandoran boxin. Suuri pääoma käytti häikäilemättömästi hyväkseen halpaa työvoimaa, jota on yllin kyllin saatavilla. Tätä ei taas miljoonien massat voi hyväksyä. Tilanne on kestämätön. Tämä kaikki yhdistettynä kansainväliseen talouslamaan saa allekirjoittaneen huolestumaan tästä tilasta. Tragikoomista on se, että mitä eroa on enää entisellä kommunismilla ja nykyisellä äärikapitalismilla - oikeastaan se, että on vain eri porukka johtamassa, kansa tutisee ja voi vielä pahemmin.

Koko maailmaa vaivaa suuri mätäpaise, joka vain odottaa puhkeamistaan. Epäollenaista on se, mistä ja miten se alkaa. Varmaa on se, että kohta jossain Euroopan laidalla laukauksia vaihdetaan ja konfliktit odottavat toinen toistaan laajentuakseen maailmanpaloksi.

Vain oikeilla elämänarvoilla on merkitystä, joita ovat ystävät, perhe, oma rakastettu ja yhteinen hyvä aika. Rahan perässä juokseminen on niin turhaa, se on aina ollut, on ja tuleva oleman. Rahaa tarvitaan vain elämiseen, mutta vain muutaman ahneen vuoksi kaikki eivät tule toimeen työllään.